Päivän saldo, hiukan kärähtäneet olkapäät, 170 valokuvaa, Hiroshimalaisittain valmistettu oko-no-miyaki ja täydellinen onnellisuus. Miten nautinnollinen päivä tänään olikaan. Oli hauskaa käydä visiitillä Buddha-temppelissä ja puutarhassa, sekä shintolaispyhäköllä. Molemmat olivat omalla kauneudellaan ihastuttavia. Buddha-temppelin puutarhan täydellinen harmonia ja istusten säännönmukaisuus hämmästyttivät joka askeleella. Varjoisten puiden alle olisi ollut ihana jäädä istumaan puoleksi iäisyydeksi ja tutkistella ympäristön muutoksia melkein salaa. Valitettavasti meidän oli pakko jatkaa matkaa ja minun täytyy ehkä palata temppelin puutarhaan uudemman kerran yksikseni, nauttimaan luonnon suomasta rauhasta ja ajan pysähtymisestä. Ennen shintolaistemppelille menoa kävimme nauttimassa herkullisen oko-no-miyaki-aterian ja koko hoito maksoi vain 4 euroa, eli se siitä kalliista. Sitten piipahdimme shintolaispyhäköllä joka oli hyvin erilainen kuin buddhatemppeli. Se oli yksinkertaisempi paikka, ilman massiivista ja jopa hiukan yliampuvaakin puutarhaa. Tunnelma oli hyvin itä-Suomalainen, korkeat männyt ja havut hiekkaisella maalla, jyhkeät juurakot, jotka poukkoilivat välilillä nousten maasta näkyviin ja taas laskeutuvat maan alle suojaan auringolta ja kuumuudelta. Päivä oli muutenkin kuin kesäpäivä mökillä Tohmajärvellä aikoinaan, kuuma ja kuiva hetkittäisine tuulenvireineen.
Kotiin tultuani en tehnyt mitään sen kummempaa, siirsin kuvat kamerasta mäkille ja yritin muokata niistä blogin otsinkon alle kuvaa, mutta hiukan huonolla tuloksella tosin. Illallisen jälkeen lähdimme Kotani-kunin kanssa taas kävelylle, kuten tapanamme on ja koska mieleni teki kovasti olutta pyysin josko voisimme käväistä pikaisesti kaupassa ennen kotiin menoa. Kassa katsoi hiukan oudoksuen ostostani, 6packia olutta, mutta onneksi Kotani-kun miehisesti nappasi ostoksen, vaikka minä sen maksoin ja kantoi kotiin asti. Olisihan se ollut hiukan hassun näköistä jos olisin kävellyt siksarin kanssa kotiin. Kävimme yömyöhään henkeviä keskuteluja Yokotani-kunin ja Kotani-kunin kanssa, siitä miten naisten haluamisia ja käyttäytymistä on hyvin vaikeata ymmärtää. Keskutelu lähti liikkelle Kotani-kunin saamasta lounaskutsusta, mutta ei siitä sen enempää. Myöhään nukkumaan, jopa puoli kahdeltatoista. Kahden oluen jälkeen nukahtaminen ei tosin ollut mikään ongelma.
Kotiin tultuani en tehnyt mitään sen kummempaa, siirsin kuvat kamerasta mäkille ja yritin muokata niistä blogin otsinkon alle kuvaa, mutta hiukan huonolla tuloksella tosin. Illallisen jälkeen lähdimme Kotani-kunin kanssa taas kävelylle, kuten tapanamme on ja koska mieleni teki kovasti olutta pyysin josko voisimme käväistä pikaisesti kaupassa ennen kotiin menoa. Kassa katsoi hiukan oudoksuen ostostani, 6packia olutta, mutta onneksi Kotani-kun miehisesti nappasi ostoksen, vaikka minä sen maksoin ja kantoi kotiin asti. Olisihan se ollut hiukan hassun näköistä jos olisin kävellyt siksarin kanssa kotiin. Kävimme yömyöhään henkeviä keskuteluja Yokotani-kunin ja Kotani-kunin kanssa, siitä miten naisten haluamisia ja käyttäytymistä on hyvin vaikeata ymmärtää. Keskutelu lähti liikkelle Kotani-kunin saamasta lounaskutsusta, mutta ei siitä sen enempää. Myöhään nukkumaan, jopa puoli kahdeltatoista. Kahden oluen jälkeen nukahtaminen ei tosin ollut mikään ongelma.
3 kommenttia:
Upeita kuvia, kateeks käy! :) <3
-Mikko
Niin minustakin, ja siitäpä syystä tiedustelen, että voisimmeko tulla kyläilemään ja nauttia livenä siitä, mitä sinä siellä kuvailet. Janina näki sinusta ja Mikosta unta, siis ikävä painaa ja kuukaudet ovat pitkiä.
Äiti'si
Hei, minä vitsailin vain sen sateenvarjon kanssa. Mikä riemastuttava yllätys se oli ja aivan ihanan värinen. Tuhannesti kiitos, korvaan sinulle kaiken kun palaat kotiin.
Lähetä kommentti