Jännitystä elämään!

Leikin hetki sitten tietokoneen kameralla / Webcamilla ja otin hauskoja kuvia. Mieli keveni kummasti kun kymmenen minuuttia sitten sain kuulla, Miho-sanin tultua kotiin, että kamera saadaan korjattua parissa kolmessa päivässä ja hinnaksi tulee vain 10 000 jeniä eli n. 66 euroa. HUH! Kyllä meinasin ihan aikuisten oikeasti tulla tippa linssiin, kun kuulin tästä onnekkaasta tapahtumasta!

Tänään oli siis taas vaiheeksi ihan tavallisesti koulua. Ensin kaksi tuntia 9:10-12:00 anatomiaa, mikä oli jopa aika ymmärrettävää. Tosin sanoja on hyvin vaikeata muistaa ja kanjeja yrittää kirjoittaa. Lounas 12:00-13:00, jonka aikana ehdin piipahtaa jopa postissa laittamassa Janinalle kirjeen. Kello 13:00 oli minun Stadia-esitykseni ja taisi olla aika kuivaa, kun takapenkin tytöt alkoivat torkkua jossakin kohtaan. Huomasin tehneeni todella paljon kirjoitushäröjä, mutta syytän yötä! Paikkapaikoin olin unohtanut prepositioita tai ja-sanoja, todella noloa. Siitä selvittyäni menin toisen vuosikurssin pediatrian luennoille ja harjoittelin takapenkissä viikonpäivien nimiä ja numeroita 1-31:een, koska päivien numerointi poikkeaa laskettaessa vain numeroita. Poikkeuksia on siis paljon ja ne ovat hyvin epäloogisia, ainakin vielä tällä kielenymmärräyksellä. Esimerkiksi numerot 1-10 ovat täysin epäsäännöllisiä ja samaan ryhmään kuuluvat vielä päivämäärät 14., 20. ja 24.

Ostinkin tänään aivan loistavia kortteja jotka ovat valmiiksi renkaassa ja niihin on helppo kirjoittaa sanoja ja sitten plärätä niitä (Ylempi kuva). Laitan kuvan jonka otin webcamilla, vaikka onkin peilikuva. Juuh, tähän mennessä siis sellainen päivä, kello on toki vasta kuusi, mutta tuskinpa tästä ehdin enempää satuilemaan, kun pitää vielä kielikurssin hiragana-harjoitukset viimeistellä ja kirjoittaa YMCA:n esitys. Kiirettä pitää, mutta pitäähän ikävän loitolla.