Toisin sanoen, pakkaan nyt läppärin reppuun, jottei illalla sitten panniikissa tarvitse asiaa enää miettiä. Hyvä haaste tietokoneettomuuteen! Tänään on Nonokan synttärit ja yhdeltätoista menen seuraamaan Mikon (insinööri, ei enää tosin opiskelija?) kendo-harjoituksia (maailma on siis tosiaan TODELLA PIENI). Hassun sattuman kautta tosiaan törmäsin häneen tuossa pari viikkoa sitten. Mihinköhän saisi mahtumaan yhden muovikassillisen lahjoja? Kenelläkään mitään ideoita. Katsotaan kuinka paljon rinkka illalla painaa. Suomessa nähdään seuraavan kerran, jos en onnistu myöhästymään Finnairin lennoltani.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Kiitos, hyvää jatkoa...
Haikea ja sateinen Sendai kiittää ja kumartaa yhteisestä ajasta.
Terveisin
Jukka
Vähän myöhässä, mutta jos korjais tuon suluissa olevan, opiskelijahan mää vielä oon vaikken hirveästi tällä hetkellä opiskele :)
Ja kiitos harkoista ottamista kuvista!
Lähetä kommentti