Juu-u ei tämä päivä kyllä paremmaksi voi muuttua, enää ei särje joka paikkaa ja koti-ikäväkin hiukan hellitti kun sai puhua pitkän tovin Annan kanssa Skypellä. Rentouttavaa tajuta, että paranen ilman mitään kommervenkkeja. Kirjoittelin muutamia postauksia, mutta kuvien käsitteleminen läppärillä on sen verran aikaa viepää että sain vain parin päivän jutut valmiiksi. Kuvia on taas siis paljon. Tänään olen lähinnä lukenut Makiokan sisaruksia (jap. Sasameyuki 1943-1948, Junichiro Tanizaki), pessyt koneellisen pyykkiä, puhunut Annan kanssa, imuroinut huoneen ja syönyt. Siinä on ollut tarpeeksi jännitystä tälle päivälle. Huomenna sitten alkaa oikea arki, kielikoulu josta olen ollut poissa jo öö-- kolme kertaa kun nyt tiistaina olin sairaana. Mahtaa olla paljon kiinni otettavaa. Sellaista sattuu.
Nyt menen suihkuun ja sitten nukkumaan. Puhtaisiin ulkona kuivatettuhin lakanoihin! Ja muuten nauttikaa nyt niistä helteistä, kun minä tulen takaisin Suomeen niin siihen ne loppuvatkin, pahaenteisesti täällä on siis ollut vuosikymmeniin KYLMIN kevät. Thänks! Hyvät yöt (Okaeri Nasai)! ps. jokin asia tässä kuvassa on niin tajuttoman rauhoittavaa, että voisin tuijotella sitä pidempäänkin.
Nyt menen suihkuun ja sitten nukkumaan. Puhtaisiin ulkona kuivatettuhin lakanoihin! Ja muuten nauttikaa nyt niistä helteistä, kun minä tulen takaisin Suomeen niin siihen ne loppuvatkin, pahaenteisesti täällä on siis ollut vuosikymmeniin KYLMIN kevät. Thänks! Hyvät yöt (Okaeri Nasai)! ps. jokin asia tässä kuvassa on niin tajuttoman rauhoittavaa, että voisin tuijotella sitä pidempäänkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti