Huh, huh! Tänään oli sitten tekemisentäyteinen päivä todellakin. Ensin käytiin aamupäivästä Isaku-sanin (isäntäperheen isä) kanssa pyörällä Kita-Sendaissa, tarkoittaa pohjois-Sendaita ja sitten pöyräiltiin tänne takaisin. Hän teki ruokaa, nuudelikeittoa ja tofua, oli taas tavalliseen tapaan hyvää. Nuudeli oli sobaa, joka on erilainen nuudelityyppi, kuin aiemmin syömäni. En tiedä mitä illalla saan, mutta tuskin mitään kummallista. Tosiaan sitten lähdin Finnish Wellbeing Centerille, josta lähdimme Mr. Watanaben kanssa bussilla Sendain keskustaan. Ja voitte vain kuvitella miltä tuntuu olla täydessä bussissa japanilaisia, hämmentävää... kaikki tujoittavat, mutta eivät niin että minä huomaan. Soo desu nee! Anyways, sitten mentiin Sendain keskustaan ja käytiin tsekkaamassa kielikoulun sijainti ja MADHC, mutta epäily kalvaa muistanko miten kävellä sinne uudestaan. Dunno, sen näkee sitten. Tosiaan sitten mentiin kahville Starbucksille, jotenkin niin jenkkiä. XD Oli virkistävää saada jäälatte, nam! Ja takaisin hulinaan, mentiin siis bussilla Sendan-no-oka:aan käymään, se on siis vanhustentalo, mutta vaikutti kyllä huomattavasti enemmän vanhainkodilta, että tuli Koskela mieleen. Hyvässä ja pahassa, valitettavasti. Sendan no Oka oli kyllä ehdottomasti kodikkaampi kuin mikään sairaala Suomeessa, mutta ihmisistä kyllä näki mikä meininki on. Dementia on dementia myös Suomen ulkopuolella. Juu, sitten tulin kotiin bussilla vaihdon kautta ja nyt menen syömään. Ilmeisesti odotettavissa on kuitenkin jotain erityistä. Let's see!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Joanna! Mikko on auliisti kertonut kuulumisiasi ja olen tosi iloinen, että olet saanut mukavan isäntäperheen. Ja hauskaa, että tämän blogin välityksellä saa myötäelää kokemuksissasi ja ainakin kuvitelmissaan vaikka syödä riisiä ja kalaa aamupalaksi. Vai on sinulla jo huoli, ettet viikossa puhukaan japania kuin natiivi...;-) Vetäisepä sitä rimaa hiukkasen alemmas, niin alkaa helpottaa (minä paraskin neuvoja -hih-). Mutta "pala kerrallaan elefanttikin syödään". Ja oikeastaan ihan sama, mitä kieltä puhut, joka tapauksessa valloitat siellä(kin) kaikki ihmiset valoisalla olemuksellasi. Hymy on sama kaikilla kielillä. Voi hyvin, ahmi kokemuksia, nauti olostasi - tätäkin sinä sitten muistelet mummona :). -Mari
Hei kultaseni, minäkin olen melkein Japanissa kun saan seurata matkaasi näin. Julkisesti voin todeta, että "katteex" käy. Mutta kerropa jonakin päivänä minkälainen ilma siellä on? Mitkä kukat ja puut kukkii jne.
Täällä paistaa tänään pilven takaa aurinko, mutta aika kolealta aamu tuntui. Muuten olemme saaneet nauttia vesisateesta.
Lähetä kommentti