Juu-u, näillä sanoilla sitä voisi hyvin kuvailla kulunutta päivää. Aamulla tosiaan käytiin taas isäntäperheen kanssa kirkossa. Loppujen lopuksi se on aika rauhoittavaa ja vaikken niin uskonnollinen olekaan, niin kokemuksena se on ihan hauska. Mitäänhän en tietysti ymmärrä, mutta onpahan ihanan lämmin ilmapiiri. Varaukseton. Jollain tapaa sellainen hetki jolloin voi olla ihan rauhassa vaikka hiukan omissa ajatuksissaankin, kun muuten sitä tuppaa olemaan jotenkin sellaisessa paikassa aina ettei voi heittää kasvoille sitä täysin untamoa ilmettä. Siis ilman, että joku olisi huolestuneen näköisenä katsomassa, että mikä sille nyt tuli.
Livahdin kirkosta jumalanpalveluksen jälkeen pikaiseen kotiin ja ehdin jopa pestä koneellisen pyykkiä, ennen kuin piti lähteä toista suomalaista vaihto-opiskelijaa vastaan Kitayaman juna-asemalle. Yllätyin suuresti kun saavuin asemalle, kun se olikin lähinnä vain koroke raiteen vieressä, joskus nämä paikat yllättävät. En tajunnut hämmennyksessä ottaa kuvaa, mutta kävelenpä joku päivä huvin ja urheilun vuoksi sinne ja napsaisen kuvan. Tänään oli ihanan aurinkoinen päivä ja nautin lämmöstä kaikin keinoin. Sukkian en laittanut jalkaan ja takkia en pitänyt päällä. Ah, ihana, kuin keski-Suomen kesätuuli. Niin lämmin!
Kahdelta menimme Laurin (vaihtari) kanssa Finnish Wellbeing Centerin johtajan Karppilan luokse kylään ja ai, että saatiin aivan luksus lounas! Erinomaista sushia, salaattia, japanilaista "pullaa", kahta erilaista Sakea (tässä kontekstissa riisiviiniä) ja yakitoria. Aivan mieletöntä, olisitten kateellisia jos olisitte nähneet. Tosiaan pelailtiin yhtä peliä ja juteltiin, oli vaihteeksi todella virkistävää päästä puhumaan suomea, jotenkin olen alkanut selvästi takellella sen kanssa. Sanat on hiukan hukassa.
Muuten kaikki on tosiaan mennyt tänään hyvin, mutta aamulla herätessä kurkkussa tuntui aika ilkeältä. Ei ollut enää mikään suuhengityksen tulos, vaan ihan oikea flunssa. Nenä on tänään vuotanut niin että varmaan puolet aivoista olen jo niistänyt ja nyt kun illalla tulin kotiin, niin alkoi yskittää. Tällaista tää vissiin lapsiperheissä on, kun joku saa jotain niin se on sitten pikkuhiljaa kaikilla, ja kun mun suomalainen mikrobifloora kohtaa tämän japanilaisen, niin voipi olla että japanilaiset voittaa. Näin ainakin tässä tapauksessa. Kahtellaan nyt miten naisen käy, mutta huomenna ainakin yritän päästä kouluun asti, ja torstaina haluan päästä japanin tunnille. IHAN MUST! Siirryn siis punkan puolelle parantelemaan itseäni ja toivotan hauskaa alkavaa viikkoa. Mun kalenteri alkaa täyttyä ohjelmasta!
Ai niin näin korkealla tosiaan melkein asun, tää on nyt vielä ylempää otettu kuva, mutta voitte vain kuvitella millaiset reisilihakset mulla on kun päivittäin pyöräilen näitä mäkiä ylös. Joo, pitää yrittää saada hankittua se kypärä. Yritän huomenna missioida sen. Kunhan vaan muistaisin matkalla kotiin poikeata kaupan kautta. Se on kyllä tosissaan todella halpa henkivakuutus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti